Syksystä 2013 alkaen olen ollut selkäkipuinen (pötyä, onhan mulla ollut selkävaivoja jo yli 30 vuotta) enkä ole kyennyt istumaan työpöydän ääressä tahi tekemään juuri muutakaan. Siksi olen alkanut neuloa, koska se ainut homma, jota voi tehdä missä vaan, paitsi ehkä sängyssä maaten. Lapsenlapsellekaan ei voi loputtoman paljon neuloa pipoja tms., kun hän ei ehdi niitä käyttämään ja koska en voi voi neuloa villasta (enkä akryylistä), niin sukkien neulominenkaan ei kannata. Puuvillaiset sukat eivät pysy kuosissaan kovin kauaa.
Pitkän perustelun jälkeen tarkoitukseni oli siis kertoa, että ryhdyin tekemään pipoja, pieniä sellaisia. Ehkä löydän esim. KYSiltä paikan, jonne voisin lahjoittaa nämä, kunhan saan niitä tarpeeksi tehtyä. Toivottavasti näistä joskus on iloa jollekulle. Mutta tässä vaiheessa minä vain neulon ja neulon ja....neulon. Kenties jossain vaiheessa teen myös virkattuja pipoja, ehkä keväämmällä, kun neulominen alkaa jossain vaiheessa tökkimään....
Joka tapauksessa tässä on nyt nyt neljä ensimmäistä pipoa, jotka esittelen teille. Kuvat ja postaukset eivät tule tekojärjestyksessä vaan ihan satunnaisessa järjestyksessä. Eipä silti, en muistakaan enää, mikä näistä pipoista oli ensimmäinen. Mutta koittakaa kestää....nyt tulee samankaltaisia postauksia aikas pitkään.....ei oo pakko lukea.....
Suurin osa pipoista on vastasyntyneen kokoa, muutama on ehkä keskoselle sopivia ja loput hiukan isompia. Pipoja on tytöille ja pojille ja osa ehkä neutraaleja, jotka sopivat molemmille.
Hienoa, että olet löytänyt hyvän kohteen, jonne viedä kauniit pipasi.
VastaaPoistaKyllä jaksat ahertaa siellä kauniita pipoja. Olet löytänyt vielä kohteenkin kenelle antaa. Siunausta saat varmasti monin kerroin takaisin.
VastaaPoista