Pikku, pikku pipoja (234-237) ja 5 vuotta bloggailua takana päin

Tässä taas muutama valmistunut pikku pipo. Tuo valkoinen pipo on virkattu isoäidin neliöstä, josta siis tuli pipon päälaki. Pikku tupsutkin laitoin koristeeksi.

Viime kuussa tuli täyteen viisi vuotta ensimmäisen blogini avaamisesta. On siinä monenlaista tullut julkaistua, tosin poistin kyllä blogini, joka oli vuodatuksessa sen valokuvien katoamisen jälkeen....Harmitti, kun niin monet kivat muistot menivät siinä mukana.

Toisaalta edelleen mielessäni kytee ajatus bloggailun lopettamisesta, koska tämä kuitenkin vaatii oman panostuksensa ja minä en ilmeisesti tarpeeksi panosta tähän, koska lukijakunta on niin vähäinen. Korkeintaan muutamat kymmenet katsojat käyvät katsomassa tätä päivittäin, mutta vain harvoin kukaan mitään kommentoi. No, ehkä tämä pikku hiljaa hiipuu omaan tarpeettomuuteensa. On toki joitakin, jotka haluaisivat, että jatkaisin, mutta .... saa nyt nähdä, jatkuuko vai ei...

Pikku, pikku pipoja.... (230-233)

Kevään pirteitä pipoja vastasyntyneiden osastolle jaettavaksi. Toivottavasti kelpaavat....

Pikku, pikku pipoja.... (226-229)

Näitä pikku pipoja syntyy, ihan kuin itsestään....telkkua katsellessa, anopin luona kyläillessä, milloin missäkin.... aina on neule mukana...

Pikku, pikku pipoja... (222-225)

Vihreää ja lilaa (outo väriyhdistelmä) sekä turkoosia ja valkoista....

Pikku, pikku pipoja.... (218-221)

Pikku, pikku pipoja....(213-217)

Lisää pipoja.... hyvin näihin saa menemään langanpätkiä ja keränloppuja....

Pikku, pikku pipoja....(209-212)

Hiukan keväisempiä pipoja sairaalalle. Yhdessä on koristeena palmupuukin...

Pikku, pikku pipoja.... (205-208)

Tällä kertaa tällaisia ruskeasävyisiä pipoja vastasyntyneille.

Pikku, pikku pipoja.... (201-204)

Tässä on jälleen pipoja vastasyntyneiden osastolle. Kaksisataa on mennyt rikki ja mies jo hoputtelee viemään pipoja niiden tuleville omistajille....mut ei vielä, teen nyt näitä vielä sen aikaa, kun intoa riittää ja saanpahan noita lankoja vähän vähemmäksi tuolta kaapista.

Kaksi punaista pipoa....

 

Muistattekos, kun tein lapsenlapselleni huppuneuleen?  Se löytyy täältä. Koska lankaa jäi vielä pikkuisen, päätin tehdä siitä pipon myös. Ensimmäisestä piposta tuli liian iso (ks. ylempi pipo kuvassa, sopii aikuisen päähän), joten piti tehdä sitten pienempi, joka lienee oikean kokoinen. En ole vielä päässyt kokeilemaan sitä mummin kullanmurulle... Tytär valitsi pipon malliksi tämän, jonka olen joskus tehnyt myös vastasyntyneen kokoisena. Malli sai ideansa ihan vahingossa, mutta minusta tämä on ihan kivan näköinen tällaisena.

Pari neulottua pipoa (127-128)

Onhan näitä jo kertynytkin, valmiina on jo 128 pikku, pikku pipoa. Oikeanpuolimmaisessa pipossa on virkattu röyhelöreunus, vai miksi sitä nyt sanotaankaan.... Vasemmalla puolella on mun suosikkineulosta, valepalmikkoa. Tuo on niin kaunis malli.

Virkattuja ja neulottuja pipoja (122-126)

Näitähän syntyy kuin sieniä sateella. Mietityttää vain, että kelpaakohan nämä kenellekään?

Ommeltuja pipoja (117-121)

Tässä taasen näitä ommeltuja pipoja. Nämä ovat helppoja ja nopeita tehdä. Näissä pipoissa on suora tuo pipon yläosa, joten pipot ovat entistäkin nopeampia ommella. Suosikkejani ovat nuo siilipipot :D.

Virkattuja ja neulottuja pipoja (116-119)

Takarivissä on pari neulottua pipoa ja niistä oikeanpuolimmainen on vähän hassu malli, mutta oikeastaan tykkään siitä. Eturivissä on kaksi virkattua pipoa, joissa on satiininauha koristeena.

Virkattuja pipoja (112-115)

Tein tällaisia pikku pipoja tai hattuja sairaalan lapsille. Koristeeksi joihinkin laitoin satiininauhaa. Takana oikealla olevassa pipossa on pieni lippa.

Pikku, pikku pipoja (129-131)

 

Lankalinja lahjoitti minulle kaksi lankakerää näihin vauvapipoihin. Sain keristä tehtyä kolme erilaista pipoa, jotka näkyvät tässä alimmaisessa kuvassa. Takana oleva oranssipipo ei näy oikein edukseen, mutta olen siihen virkannut kaksi kerrosta krokotiilivirkkausta. Sininen pipo on pelkkää oikeaa neulosta, mutta neulenukella neuloin siihen koristeeksi nauhan, jonka sitten kieritin pipon ympärille ja ompelin sen siihen kiinni. Kolmas pipo syntyi lankakerien lopuista ja siihenkin tein neulenukella nauhan ja virkkasin nauhakujan, johon pujotin nauhan ja solmin sen rusetille.



Lämpimät kiitokset Lankalinjalle!

Äiti - Äärettömän Ihana Tärkeä Ihminen

Mummin tekemät farkut

 Innostuin tekemään pikku neidille farkut, kun omista farkuista jäi sen verran kangasta yli. Ostan aina hiukan liikaa kangasta mieluummin kuin liian vähän, joten aina jää vähän ylimääräistä. Farkkukangas on ihanan pehmeää ja joustavaa.

 Etutaskuun olin jo aikaa sitten tilannut tällaisen perhosen koristeeksi. Sen kiinnitin silittämällä. Tässä kuvassa farkkukangas näyttää oikean väriseltä, siis mustaahan se on.

Laitoin taaksekin taskut ja ihan tikkauksetkin niihin. Tikkaukset on tehty vaaleanpunaisella tikkauslangalla.

Kolmas trikooasu

Tämän kankaan, kuten nuo aiemmatkin ostin ennen kuin tiesin, kumpaa sukupuolta lapsenlapseni on. Siksi nämä vähän enempi poikamaisia ovat väreiltään, vaikka toki voi tytölläkin käyttää. Mitään vaaleanpunaista tai punaista en ostanut,  ennen kuin neiti syntyi. Mutta tätä hän voi käyttää vaikka yöasuna, jos äidistä siltä tuntuu...mukavan pehmeää tämä kangas ainakin on.

Asu pikku neidille

Tein kankaiden lopuista tällaisen asun mummin kullanmurulle. Hihat tein valkoisesta trikoosta, kun keltainen loppui kesken. Ja itse asiassa ihan hyvä niin. Tosin voi olla, että nämä hihat eivät kovin kauaa valkoisina pysy. Mutta pysyvät aikansa, eihän tämä kauaa edes mahdukkaan neidille, kun kasvaa niin kovaa vauhtia isoksi tytöksi.