Sydänkaulakoru

Olikohan nuo helmet siniset vai mustat? En ihan varma ole asiasta. Tuo upea sydän kruunaa tämän korun.

Parhaat ystävät-kortti ja suru-uutinen

 

 

Tänä vuonna tuli tehtyä joitakin ystävänpäiväkorttejakin. Kisut ovat aina lähellä sydäntäni, vaikken fyysisesti voikaan elää heidän kanssaan saman katon alla. Ja se harmittaa minua mielettömästi!

Siksi minun täytyy kertoa teille suru-uutinen. Jos muistatte, niin meidät kisulit joutuivat muuttamaan uusiin koteihinsa yli vuosi sitten, koska minulle tuli rytmihäiriöitä, koska jouduin ottamaan niin paljon astmalääkettä päivittäin allergisiin oireisiini. Minulla on siis allerginen astma ja ajan myötä allergisoiduin meidän rakkaille perheenjäsenillemme. Muistan sen illan, kun tiesin hakijan tulevan poikia hakemaan seuraavana päivänä. Kuinka minä kyyneleisin silmin yritin selittää kisuille, etten haluaisi antaa heitä pois. Muistan, miten Romeo katsoi minua suoraan silmiini.

Heksu ja Romppu muuttivat tänne Kuopioon nuoren naisen luokse asumaan. Olemme käyneet useita kertoja heitä tapaamassa ja hyvin ovat meidät tunteneet. Eka kerralla Romeo meni ulko-ovelle ja olisi halunnut lähteä meidän mukaan. Emme siis päässeet sieltä pois ilman kyyneleitä.

Nennu muutti ihanaan kotiin Maaningalle. Nennun emännästä ja minusta on tullut tässä reilun vuoden aikana hyvät ystävät. Kävimme 1. Helmikuuta Nennu-neitiä tapaamassa Maaningalla, mutta siitä kerron tuossa tuonnempana.

Uudenvuoden aattona sain surullisen viestin. Viestin luettuani en muista mitään uuden vuoden aatosta tai sen jälkeisistä päivistä. Olin juuri istahtanut autoon kaupasta tultuamme, avasin viestin, luin ja itkin lohduttomasti. Romeo oli nukkunut pois oltuaan muutaman päivän syömättä ja itseään puhdistamatta. Eläinlääkäri ei ollut ehtinyt saada selville, mikä Romppua vaivasi. Se kosketti minua niin syvältä, että itkin ainakin kaksi viikkoa yötä päivää. Ajattelin Romeota ja minusta tuntui kuin olisin pettänyt hänet. Ehkä hän oli vaan niin sairas, ettei voinut selvitä siitä. Pitkään aikaan en pystynyt sitä hyväksymään. Teetätin muistokirjan Romeon kuvista ja sain sillä tavoin suruani surtua. Anteeksi, vieläkin tulee kyyneleet silmiin. Romeo oli niin rakas meille!

Olemme kerran käyneet Heksun luona tuon suru-uutisen jälkeen. Heksu voi nyt hyvin ja hänen turkkinsa oli kiiltävä ja pehmoinen. Mutta oli hänkin ottanut raskaasti "isukin" kuoleman. Oli tuolloin laihtunutkin tosi paljon, kun oli varmaan niin huolissaan Romeosta. Toivoin vain, että olisin saanut olla Rompun lähellä hänen viimeisinä aikoinaan ja että olisin saanut tiedon heti Rompun kuolemasta eikä vasta 1-2 kk kuoleman jälkeen. Romppu eli vain reilut kuusi vuotta.

Hääkortti

Tämä hääkortti syntyi kuin itsestään. Ehkä tästä oli tulossa tavallinen onnittelukortti, mutta sitten liimasin tuon hääparin tuohon osittain kukkien eteen ja niinpä tästä tuli hääkortti. Hiukan erilainen värimaailma tässa on kuin yleensä tekemissäni hääkorteissa. Ruusureunusteinen paperi on valmiiksi stanssattu tai sitten niitä laserleikattuja arkkeja, jonka sitten tuputin leimavärillä. Kukkaleimasin on taas suosikkini. Olen alkanut vissiin ihan keräilemään niitä.

Kastekortti 7/7

No niin, viimeinenkin kastekortti seitsemän kortin sarjasta on esitelty. Miesten valinta oli numero yksi. Mikä onkaan sinun suosikkisi?

Mummi-kaulakoru

 

Tällaisen kaulakorun tein itselleni. Minusta - jos kaikki sujuu hyvin- tulee pian toisenkin lapsen mummi. Eli meille on tulossa toinen lapsenlapsi. Siitä onnellisena tein itselleni tämän korun. Sydämessä lukee: Mummi.

Kastekortti 6/7

Tässä on toiseksi viimeinen kastekortti seitsemän kortin sarjasta. Kaikki kortit ovat poikavauvalle.

Onnittelukortti 60-vuotiaalle

 

 

Tein tämän hiukan samalla periaatteella kuin ed. onnittelukortin. Sama kukkaleimasin kuin ed. kortissakin, mutta tällä kertaa on hiukan kimalletta saanut ruusu terälehdilleen.

Kastekortti 5/7

Viides kastekortti poikavauvalle.

Mustavalkoinen kaulakoru

Kun taas innostuin koruja tekemään, näitä alkoi taas syntyä kuin sieniä sateella. Tämä koru on värimaailmaltaan minulle sopiva, mutta koska useimmiten käytän mustia vaatteita, tämä ei kovin hyvin erottuisi vaatteistani.

Kastekortti 4/7

Kastekortti, jossa enkeli suojelee lasta. Kortti kuuluu seitsemän kortin sarjaan, joita tein ystäväni toiveesta.

Ruusuinen onnittelukortti

Noiden kukkasten värittelystä pidän kovasti. Väriä vaihtamalla saa aina leimasimen jäljen näyttämään ihan erilaiselta. Mukava kokeilla eri variaatioita. Tuo nuottiviivastostanssi on ihan uusi kokeilu minulla. Se on ihan kiva lisä tähän korttiin.

Kastekortti 3/7

 

Kolmas kastekortti, jonka tein seitsemästä.

Tänään on vanhimman tyttäreni syntymäpäivä. Hänen syntymästään on jo 29 vuotta! Onneksi olkoon!

Onnittelukortti 1-vuotiaalle

Huomasin juuri, kun tätä ajastusta laitoin, että tämän julkaisupäivänä on nuorimman tyttäreni syntymäpäivä. Onneksi olkoon 21-vuotiaalle tyttärelleni!

Tämä kortti on kuitenkin 1-vuotiaalle tyttölapselle. Suloinen pikkuneiti, nimeltään Tilda, jos en väärin muista. Tähän korttiin tein taustan itse, musteella ja kohokuvioinnilla.

Kastekortti 2/7

Tässä on toinen kortti seitsemästä kastekortista poikavauvalle, jonka tein. Tämän kortin ystäväni valitsi ja tämä oli minun omakin suosikkini.

Sininen onnittelukortti pojalle

Toissa päivänä traktori oli väritetty punaiseksi, nyt siniseksi.  Tällaisen kortin tein 4-vuotiaalle pikkumiehelle. Yksinkertainen on kaunista, onhan?

Kastekortti 1/7

Tästä alkaa seitsemän kastekortin sarja. Ystäväni ja Nennukan emäntä pyysi minua tekemään kastekortin pojalle ja tässä on niistä ensimmäinen vaihtoehto, jonka tein.

Onnittelukortti 5-vuotiaalle

Tulipa väriteltyä tällaisia traktoreitakin pitkästä aikaa. Enpä ole aikoihin tehnyt myöskään lasten onnittelukortteja. Varsinkin kortit pojille ja miehille ovat niin vaikeita tehdä. He kun eivät pidä kaikesta krumeluureista kuin tytöt ja naiset ehkä enempi. Mut punainen traktori, mikäs sen kivempi!

Joulukortit 2015/14

 

Vielä löytyi nämä joulukortit kuvattuna. Pitääpä ihan laskea, montakos korttia tein vuodenvaihteessa. Niitä on 79 kpl.  Näissäkin siis idea likipitäen sama, yhdessä on luminen joulukuusi. Mietinkin, että mulla pitäisi olla noita joulukuusia viime vuodelta stanssattuna jossain, mutta ne ovat kadonneet muutossa jonnekin kivaan piiloon. Alimmassa korttisarjassa olen käyttänyt mistelin lehti-leikkuriani. En mä kyllä tiedä, mikä sen nimi oikeasti on, mutta kutsun sitä nyt sillä nimellä.

Vihertävä kaulakoru

Tälläisen väkersin tässä joku aika sitten kokeillakseni pitkästä aikaa korujen tekemistä. Vaikkei vihreä olekaan minun värini, niin tähän koruun olen itsekin tyytyväinen.

Joulukortit 2015/13

Vielä löytyi samalla idealla tehtyjä joulukortteja... no, olenpas minä ollut innokas näitä tekemään. Toisaalta eipä tarvii ensi jouluna miettiä, kerkeääkö tehdä joulukortteja vai ei. Ottaa vain laatikosta näitä ja laittaa menemään, helppoa, eikö?

Marianne muffinsit

Tällaiset muffinsit pyöräytin keskiviikkona. Paperivuokia oli vain jättikokoisina, joten muffinsejakin tuli vain kymmenkunta. Raaka-aineena on mm. kermaviiliä, munia ja Marianne-crushia. Ohje löytyy Kotikokin sivulta nimellä Marianne-muffinit.

Joulukortit 2015/12

 

Toisenlaisia porokortteja löytyi täältä. Eli tällä kertaa porot ovat stanssattu porostanssilla ja kiinnitetty kaksipuoleisella teipillä kortteihin.

Kakku miehen työpaikalle

Tiistaina tein mieheni työpaikalle tällaisen pikaisen kermakakun. Sieltä on tullut viestiä monen monta kertaa, että odottavat minun tekevän heille täytekakun, milloin milläkin verukkeella. Heistä on aina syytä juhlia täytekakun kera.  Täytteenä oli mansikkahilloa ja kermavaahtoa.

Päälle tulleen koristeen keskellä oleva auto on ihan kaupasta hankittu. Tein siihen ympärille tuon kukkameren. En ole siitä kovin ylpeä, koska minulla ei ollut energiaa paneutua asiaan paremmin. Pääasia, että sain sen vihdoin tehtyä ja maku - toivottavasti - on kuitenkin hyvä.

Edit. Kakusta oli pieni palanen jäljellä kymmeneltä aamulla ja loppukin oli mennyt jo ruokatuntiin mennessä. Olivat sanoneet, että saisi tuoda kakun joka kerta, kun mies käy auton tankkaamassa. Joopa joo, huumorimiehiä! Mutta hyvä, että kelpasi.

Joulukortit 2015/11

Näissä korteissa kokeilin tuosta metsämaisemaa, millä väreillä se näyttäisi parhaimmalta tai millä väreillä se näyttäisi jouluisimmalta. Ja totesin, että valkoisella puut näyttävät lumisilta ja maa on valkean lumen peitossa. Mutta ei yhtään hassumpaa myös muillakaan väreillä toteutettuna.

Kortti uuteen kotiin

Tämän kortin tein vanhimmalle tyttärelleni, joka muutti uuteen kotiin. Tätä korttia oli kiva tehdä, kun tein taivaalle pilvet ja maahan lumihanget. Tuo leimasin - talot - on minusta myös todella hauska värittää.

Joulukortit 2015/10

Tein myös tällaisia lintukortteja. Itse pidän näistä erityisesti. Sama joulutervehdys on näissäkin kuin aiemmissa, paitsi tuossa alla olevassa kortissa tai sitten ei lainkaan tekstiä päällä. Laiskuuttako lienee?

Pieniä eroavaisuuksia näissä on, muuten ovat hyvin samankaltaisia.

Joulukortit 2015/9

Tässä on lisää porokortteja. Tuollainen reunus, kuten näissä korteissa tuo sininen, on toisaalta aika hyvä systeemi saada kulumaan noita kartonkipalasia ja kapeita suikaleita. Säilytän noita pieniäkin paloja palarasiassani. Minulla on sellainen muovinen irtokarkkirasia, johon kerään kaikki ylijäämäkartongit ja niitä sitten käytän, kun stanssaan pieniä kuvioita tai leikkelen leikkureilla. Myös tekstejä voi niihin leimailla.

Tässä lisää kortteja: